Miehet Benalmadenassa harjoitusleirillä

Pesä-Kiilojen miehet viettivät viikon pääsiäisen jälkeen Espanjan auringon alla.

Viikon aikana pojat kirjoittivat matkapäiväkirjaa, jonka pääarkkitehteinä toimivat Pekka Saari ja Joona Hakkarainen.

Reissupäiväkirja

Miehet Benalmadenassa 4.4. – 11.4.2010

Sunnuntai 4.4

Aamulla kuuden jälkeen Haapajärven ABC alkoi täyttyä iloisista kasvoista kamalasta säästä huolimatta. Edessä oli nimittäin kymmenen tunnin taistelu sumuverhojen läpi kohti Espanjan aurinkoa.

Bussimatka meni lähes täydellisesti Seppo ”Velho” Mustosen laatiman minuuttiaikataulun mukaisesti. Heittoa oli tasan kolme minuuttia ja sekin vain, koska Marko ”WC” Flinkin ja Niilon vessapysähdys venähti juuri sen verran. Lentokin hujahti nauttien lentoemojen tarjoilusta, nukkuen ja jutellen. Kuuden jälkeen Espanjan aikaa värikäs ja hulvaton porukka asteli ulos Malagan suuresta lentokentästä lämpimään ja pilvettömään auringon paisteeseen.

Majoittautumisen jälkeen oli vuorossa yhteinen ruokailu pihvien ääressä, joka kruunasi ensimmäisen päivän loistavasti. Ei ole ikävä Suomen loskaa.

Maanantai 5.4

Aamulla oli aikainen herätys päivän ensimmäisten harjoitusten vuoksi. Ensimmäiset meni ihan kenttään tutustuessa ja lyöntiä hakien. Ennen toisia, tiukempia harjoituksia oli hieman aikaa tutustua kaupunkiin ja paikallisiin kauppoihin ja kojuihin. Osa löysikin mieleisiä vaatteita ja kenkiä. Maininnan ansaitsee myös naapurin kahvila Paco, josta löytyy loistavia leipiä ja hyvää limonaadia. Liekö myös silmäätekevällä myyjällä jotain vaikutusta viihtymiseen?

Päivän toiset harjoitukset koostuivat juoksu- ja tilannetreeneistä, joita saatiin vajaa pari tuntia höylätä. Naapuriurheiluliikkeen rehdinnäköiseltä Juanesilta ostettu alkujalkapallo tosin hajosi jo ensimmäisissä peleissä. Juanes ei muuten suostunut vaihtamaan sitä uuteen vaikka kielimiehet, Jyri ja Petrus, sitä kävivät hyvällä espanjallaan vaatimassa.

Viiden hengen huonejako neljän sängyn huoneistoihin tuotti ongelman nuorten huoneessa. Kukaan ei halua nukkua sohvalla! Idearikas Pekka ”Tsaari” Saari keksi mahtavan survivors henkisen kilpailun sohvalla nukkujan valitsemiseksi. Joka päivä on koskemattomuuskilpailu, jonka voittajaa ei saa äänestää sohvalle, mutta illalla kaikki kilpailijat, sekä yksi henkilö vanhojen sekä johtoportaan (JOPO) huoneesta antavat äänensä jollekin. Eniten ääniä kerännyt nukkuu sohvalla. Ensimmäisen yön sohvalla nukkui Joona vapaaehtoisesti, mutta tänään koskemattomuuden voitti Petrus tiukassa pompottelukisassa ja sohvalle äänestettiin Niilo Piiponniemi. Äänestäjiä, eikä syitä virallisesti tiedetä vielä, mutta huhutaan, että juonitellut kolmenkopla Joona, Joonas ja Tapani olisivat teloittaneet Niilon sohvalle.

Ilta jatkui yhteisen ruokailun ja joukkuehengen kasvattamisen merkeissä ympäri kaupunkia. Pihvit olivat eilisiä parempia ja jälkiruokaakin oli edellistä enemmän. Joukkuepalaveri vielä Pacossa ja sitten osa lähti kohti hotellia ja toinen osa konkari Jyrin opastamana kohti kaupungin kuuminta aukiota, Tunkiota. Ilta oli pääosin hämärä ja tapahtumat jäi miltei kaikilta unholaan. Ainoana poikkeuksena Marko ”el toro” Flinkin ylivoimainen lajivoitto Suomi-Ruotsi maaottelussa. Tästä puhuttiin!

Tiistai 6.4

Aamun treenit alkoivat kauniilla yhteislaululla, kun joukkue Petruksen johdolla lauloi Pekalle syntymäpäiväonnittelut. Pekka oli laulusta silminnähden liikuttunut. Muita treenin kohokohtia oli Joonaksen mallikas esiintyminen mailanvarressa ja Niilon juomapullon hajoaminen. Treenien jälkeen Marko ”the Bull” Flink antoi vielä arvokkaita ohjeita naisten….

Harjoitusten ja pakollisten kanaleipien jälkeen puoli joukkuetta paineli hotelin altaalle, jossa uiminen oli ehdottomasti kielletty. Altaalla venyteltiin ja nautittiin kuumasta auringon paisteesta. Toinen osa lähti kohti à Playaa ja urheilukauppaa toivoen löytävänsä unelmien jalkapallon. The Dream came true ja vihreä nahkaprinsessa oli pian jo peliemme rattona. Toiset harjoitukset taittuivat Jaako Veskun laatimien tilannetreenien merkeissä. Sen jälkeen koko lauma nälkäisiä urheilijoita paineli rantsulle Papa Ericin pakeille nauttimaan herkullisista pöydänantimista.

Vielä ennen aikaista nukkumaan menoa porukka kasaantui Espanjalaiseen tyyliin katukuppilaan tunnelmoimaan ja katsomaan Barcelonan jalkapallojoukkueen maali-iloittelua televisiosta.

Ps. Päivän sohvakisan koskemattomuuden voitti jälleen Petrus ja sohvalle äänestettiin Joonas ”Anssin poika” Rajala.

Keskiviikko 7.4 (Hei oikeesti! Laulakaa jo muutkin…)

Herätys hyvien yöunien jälkeen aamun porttipelikoitokseen. Aurinkoisen ja kuuman sään myötä pallo kulki lujaa ja pisteitä sateli. Kaikille tuli tasaisesti onnistumisia, mutta hyvin portilla pelannut Jonttu Rajala ei mailanvarressa tänään kuitenkaan loistanut. Liekö ajatuksen olleet jo illassa?

Ystävämme Papa Erig sai taas mieluisia vieraita, kun harjoitusten jälkeisessä nälässä paineltiin pasta-aterialle rannan tuntumaan. Samassa yhteydessä joukkueen konkarit suunnittelivat myös ensikertalaisille päiväohjelmaa. Teemana oli perinteikäs joukkueeseen kasto, erilaisin koitoksin.

Toiset harjoitukset olivat todella raskaat, kiitos Vesa ”Adonis” Jaakonahon keksimän sukkulajuoksukisan, josta ei oikeastaan kukaan pitänyt. Yksi osuushan oli aina jalkapallokentän mittainen ja sitähän juostiin useamman kerran. Tästä oli kuitenkin helppo jatkaa hyvällä omallatunnolla iltaan, josta ei välttämättä tulisi niin urheilullinen.

Harjoituksista gtie vei suoraan Pacon kuppilaan, jossa ruokailun lomassa Rookieden päänmenoksi suunniteltu ohjelma alkoi välittömästi. Ensikertalaisten, eli Joonan, Markon, Teemun ja Tapanin päälle annettiin ”kauniit” mekot tai paidat, joita oli pidettävä päivä. Rookieilta jatkui kuntoillen ja erilaisin kisailuin, sekä huipentui oman laulun keksimiseen ja annettujen ohjeiden mukaan tehdyn kuvapäiväkirjan valmistamiseen.

Jokapäiväisen koskemattomuuskilpailun voitti Joonas ja sohvalle äänestettiin joidenkin mukaan jopa törkeästi juonittelemalla Tapani ”taksimiestenkauhu” Piri. Illalla ohjelmassa oli legendaarinen Suomi-ilta, suomalaisessa pubissa. Ruokaa, juomaa, hyvää seuraa ja huonoa karaokea. Toisten ilta loppui lyhyeen ja toisten jatkui kovinkin pitkään. Lopulta kaikki tosin löysivät tiensä omiin sänkyihinsä.

Torstai 8.4

Ainoa aamu jolloin koko porukka malttoi nukkua edes kymmeneen asti. Pekan mielestä silloin kaikki olivat nukkuneet tarpeeksi, joten herätti kaikki ovikellosoolollaan. Tarinoiden ja hiljalleen heräillen porukkamme uljas valui hernekeittolounaalle naapuriin ja sieltä hotellin kautta pesäpallon lyönnin pariin.

Leppoisien harjoitusten ja rauhallisen laittautumisen jälkeen avonaisesta terassin ovesta kuului selkeä Torremolinoksen kutsuhuuto, johon myös vastasimme. Siellä vaatteita ja tuliaisia etsiessä ja pläräillessä kului hyvä tovi. Nälät kuitattiin herkullisilla rullakebabeilla ja paineltiin hotellille viettämään yhteistä laatuaikaa, osa pokerin ja osa sohvakeskusteluiden merkeissä.

Sohvakoskemattomuuden tänään vei Tapani pisimmällä tuppinäpyllään ja sohvalle savustettiin mahtavalla yllätyksellä, pettynyt, Anssinpoika Rajala.

Ps. Pettymystä Joonas lievensi dominoimalla pokeripöytää.

Perjantai 9.4

Viikon viimeiset aamuharjoitukset tai harjoitukset ylipäätään. Ohjelmassa porttista ja tiukkaa provosointia. Eniten huutelua sai kuulla Joonas, joka kuitenkin iski viimeisen pisteen Peka ”T`saaren joukkuetta vastaan. ”Ylivoimaisesti tämän hetkisen elämäni paras hetki ikinä!”, kuten Joonas itse lyöntiään kommentoi.

Kanaleipien, jälkipelien ja yleisen auringonoton jälkeen joukkue oli valmis lähtemään Fuengirolaan, jonne meidät kutsuttiin kirjallisesti anoen Pacon ”kauniin” tarjoilijan toimesta.

Paikanpäällä Fuengirolassa oli edessä oma seikkailu ”Kuinka löydämme Pacon kauniin tarjoilijan”? Heti alkumetreillä Marko ”Rocco” Flink iski silmänsä paikalliseen sisäänheittäjään. Katselimme kunnioittaen kuinka Marko puhui sujuvaa englantia tai ruotsia kauniin neidon kanssa. Pian Marko kuitenkin ilmoitti sujuvalla suomella, että ”Tulkaa pojat auttamaan näiden maksamisessa..”

Löydettyämme Pacon kauniin tarjoilijan, vietimme kivaa iltaa kehumalla aina välillä Joonaksen hienoa ratkaisulyöntiä. Tai oikeastaan Joonas kierteli jokaisen luona kysyen ” Mikä oli pelin tärkein juoksu?” Ilta jatkui iloisissa merkeissä ja jo hyvissä ajoin olimme hotellilla nukkumassa.

Lauantai 10.4

Taas kerran iloinen ja ennen kaikkea aikainen herätys, kiitos aamuvirkun Pekka ”herätyskello” Saaren. Aamu käynnistyi palaverilla sängyissä, joissa kerrattiin illan tapahtumia naureskellen ja vielä kertaalleen Joonaksen pyynnöstä kehuttiin hänen lyöntiään porttipelissä. Palaverit jatkuivat Pacon kuppilassa, jossa päivän suunnitelmat lyötiin lukkoon: Fuengirolan Suomibaarissa jääkiekkopeli ja illalla Benalissa koko Espanjan sekaisin saava el Clasico olisi nähtävä.

Menomatkan Joonas uhosi kuinka ”TPS voittaa tänään” ja paluumatkan Joonas itki TPS:n murskatappiota surien. Hieno reissu, hieno mies.

Hotellilla alettiin lepäillä ja odotella the Ottelua. Hyvissä ajoin ennen pelin alkua sumutorvien äänet huusivat halki Espanjan, joten porukkamme hakeutui ruokailun kautta kohti lähibaarien televisioita. Klassikko oli lähes suvereenia Barcelonan hallintaa ja valehtelematta ”Barca” ja ”Messi” huudot kuuluivat Madridista saakka kohti Benaliimme. Aikainen pakkoherätys vaati veronsa, joten väsy lakosi kaverit yksi kerrallaan.

Sunnuntai 11.4

Aamu starttasi dramaattisin kääntein, kun nuorten huoneen ovikello rähähti ja sulakkeen paloivat kesken perinteisen Pekan aamuherätysovikellosoolon. Kaikista alkoi jo huomata, että Suomeen on jo mukava päästä.

Kaikesta huolimatta reissu oli tekemisen arvoinen ja johtoporras oli tyytyväinen pelaajien asenteeseen ja harjoittelumotivaatioon. Jaakonahon Vesallakin meni aamut kurkkiessa parvekkeelta, ettei itse myöhästyisi treeneistä, sillä niin innokkaita harjoittelijoita pojat olivat.